Ei koskaan.

Tänään kävin kaupassa. Laitoin jogurttipurkin kassahihnalle, sitten leipäpaketin. Katsahdin lööppejä kohti. "Äiti nukkui humalassa, vieressä ollut vauva tukehtui."
Hihna jatkoi kulkuaan. "Vieläkö sulla on jotain ostettavaa?" möreä naisääni kysyi kassan toiselta puolelta. Ai niin. Kaupassa. Aivan. Lahtasin tavarat hihnalle ja nappasin lehden hyppysiini. "Pienen vauvan kuolemantuottamus toi äidille sakkorangaistuksen Tampereella. Äiti oli nukkunut humalassa sängyssä, eikä vieressä ollut vauva pystynyt hengittämään." Vauva oli ollut kalpea, ja retkottanut sängyllä, nenästä oli tullut verta. Niin lehdessä kuvailtiin isän näkyä, kun tämä oli tullut kotiin baarista, jossa äiti oli juuri "nautiskellut" viiniä. Taas kerran pelkään enemmän alkoholia. Taas kerran päätän, ei koskaan lapsia.

Toinen asia mitä tänään olen päässyt käsi koskettamaan on yksinäisyys. Miksi muut, mutta en minä? Miksi muut ovat ihmismassoissa, ja tuntevat kuuluvansa sinne? Miksi olen aina irrallinen, olen se irtain jonka hoitaja poistaa huoneestasi, kun lyöt pääsi siihen tarkoituksellisesti. Olen pitkään pyrkinyt olemaan tyytyväinen itseeni, ja olenhan minä, mutta tuntuu vain niin puuduttavalta. Tässä muistipelissä olen se kortti, jonka pari on korvattu palalla pahvia. Se, jonka pari on hukkunut sohvan alle mökki-iltana, ja kukaan ei koskaan tajunnut katsoa sinne. Onhan minulla ystäviä, mutta jotenkin. Jotain puuttuu.

Zen Café - Taivas on kirkas ja napakka

Taivas on sähäkkä viikonloppu
autojen ääniä korttelissa
kaupunkiliikenteen maksuton bussi
uuttera portsari

Taivas on asunto ullakolla
alempi huoneisto varastona
parkettilattia, takka ja amme
lojaali naapuri

Taivas on kuulemma tuhkimoille
taivas on juoppojen kapakka
lukion loppu ja kuusi ällää
taivas on kirkas ja napakka

Taivas on kuulemma tuhkimoille
taivas on juoppojen kapakka
seitsemän oikeaa lauantaina
taivas on kirkas ja napakka

Taivas on pelkoa pohjanmaalla
tulvien iskuja penkereillä
vähäistä puhetta, hartiat kyyryyn
nimetön maatila

Taivas on sadetta sunnuntaina
krapulan jälkiä lakanoissa
äänetön puhelin, kukaan ei soita
leffoja vuokralla

Taivas on kuulemma tuhkimoille
taivas on juoppojen kapakka
lukion loppu ja kuusi ällää
taivas on kirkas ja napakka

Taivas on kuulemma tuhkimoille
taivas on juoppojen kapakka
seitsemän oikeaa lauantaina
taivas on kirkas ja napakka

Pakkasenkuuraama valtatie
matkalla autossa, mustelmat kaulalla
suloinen kaipaus

Taivas on kuulemma tuhkimoille
lukion loppu ja kuusi ällää
taivas on kirkas ja napakka

Taivas on kuulemma tuhkimoille
taivas on juoppojen kapakka
seitsemän oikeaa lauantaina
taivas on kirkas ja napakka

Taivas on kuulemma tuhkimoille
taivas on juoppojen kapakka
taivas on kirkas ja napakka